keskiviikko, 11. helmikuuta 2009

Kotikatua halvalla

Kotikadun katsojat ovat nettiadressissa vedonneet sarjan pelastamiseen. Naisia kapakoissa iskevä pastori puolisoitaan pettävä Niina ovat saaneet katsojat takajaloilleen. Muutenkin ohjelma on kuulemma mennyt surkeaksi.

Tuottaja Marko Rauhala kertoo, että käsikirjoittajat eivät ole vaihtuneet.

Nyt on muuttunut kuvallinen ilmaisu. Sitä varten mut kutsuttiin tuottajaksi: tuomaan Kotikatu nykypäivään, summaa Rauhala Metro -lehdessä.

... ja pointti tulee tässä: "Kotikatua on vuosikaudet tehty usealla kameralla, jolloin näyttelijät ovat seisseet kaukana katsojasta. Nyt kuvataan yhdellä kameralla ja läheltä."

... tehdään siis halvemmalla.

tiistai, 10. helmikuuta 2009

Laki ei ole kaikille sama

- Tätä haettiin, Vanhanen kommentoi hovioikeuden tuomiota tuoreeltaan.

Onko hovioikeuden jäsenillä ollut pelko etenemistien tyssäämisestä kun tämmöinen päätös jutussa tehtiin. Vaikuttaa, että kyseessä on poliittinen päätös - ei oikeudellinen.

Voin vain kuvitella millainen riemu kepulaisseuduilla syntyy - kukaan ei tietystikään kyseenalaista Matin moraalia vaan Susanna Kuronen on nyt oikeuden päätöksellä tuomittu "luntuksi" - näinhän se tullaa esittämään. Matti maitopoika ja Susanna Silikooni - hyvä maaseutu ja syntinen kaupunki.

Prinsessa Ruusunen ja tavallinen Matti

On aika aktivoida tätäkin kirjoittelua.

Vielä ei ole mitään tapahtunut, mutta on vain 35 minuuttia aikaa kunnes Hovioikeuden tuomio Kurosen kirjasta tulee.

Nainenhan on leimattu julkisuudessa aivan väärästä syystä. Hyvin siis on Vanhasella ja lähipiirillä mediasuhteet pelanneet. Siinä ei paljon yksinhuoltajan kohtalo paina. Helppoa on äijäporukalla naista itkettää.

Olen lukenut Kurosen kirjan - sen perusteella tiedän, että Matti Vanhanen on kaksinaamainen ja pohjimmiltaan aivan yhtä epämoraalinen kuin kuka hyvänsä perus-matti. Viina ei maistu, mutta pilu kyllä kelpaa ilman papin aamentakin. Sitä on vaikea tupailloissa lestadiolaisseuduilla perustella - seudulla, jossa Jumalan siementä ei ole lupa kylvää palteeseen ja vielä vähemmän kokonaan hukkaan. Siispä on käytetty propagandan peruskeinoa; on puhuttu asian sivusta - kiinnitetty huomio aivan eri asiaan.

Vai kuka uskoo, että Kuronen olisi netistä nimimerkin suojasta pääministerin bongannut ja päättänyt tehdä ikävät julkisuustemput. Jokainen kirjan lukenut ymmärtää, että Susanna Kuronen on tavallinen - ehkä hieman hömpän hyväuskoinen - läheisyyttä kaipaava yksinhuoltajasielu, joka tykkää ottaa vähän sidukkaa ja kikattaa miesjuttua ystävättärien kanssa. Jos meidän pääministerimme ei tuota nähnyt niin mitä hän kykenee missään näkemään?

Vielä neuvo Matille: rupea juomaan viinaa ja viihdy eduskunnan äijäporukoissa ja muissa kalapuikkoviiksisakeissa - kyllä siellä tiedetään miten seksuaaliset paineet puretaan ilman, että seuralaiset huutelevat julkisuudessa edes naiviuttaan.

torstai, 10. huhtikuuta 2008

Anne Hedman leikkii kotia

Iltalehden mukaan Anne Hedman muuttaa omaan asuntoon. Lehden mukaan Anne toteaa:" Onhan se vähän outoa, kun ensimmäisen kerran elämässäni asun yksin."

Olisiko ollut hyvä viettää vähän itsenäistä elämää jossain vaiheessa? Olisiko siinä saanut perspektiiviä ja tilaa itselleen kasvaa??

No kuitenkin; Isän ja äidin turvassa on kiva puuhata Barbieiden kanssa ja sisustella Ljungby nukketaloa. "...tsöp tsöp mennäänpä yläkertaan meikkaamaan ja vaihtamaa pikkukivaa ylle kun ei koskaan tiedä Ken tulee..". Tuossapa onkin elämänkoulua, jolla valmistautuu odottamaan Sen Oikean kohtaamista ja kotileikin jatkumista.

Jari ja Anne ottavat nyt vähän etäisyyttä. Mitään eroa se ei tarkoita. Tilanne näyttää valoisalta. Välit Annella ja Jarilla ovat hyvät - he suhailevat molempien kotien väliä. "Meillä on nyt kaksi kotia!" - kuvailee Anne Iltalehden mukaan.

Hienosti menee - Anne ei ole koditon vaan Kodit On!!

tiistai, 8. huhtikuuta 2008

Ilkka Kanervan uudet tehtävät

Ilkka Kanervan Tukiais-viesteillä eivät iltapäivälehdet enää pysty kunnolla rahastamaan. On siis aika rehabilitoida kaikkien Suosikki-Ike.

Ikehän on kaikkien kaveri. Ikellä on kaveriaddiktio - jonkinlainen läheisriippuvuuden muoto. Ike tarvitsee kadulla liikkuessaan vastaantulijan moikkauksen muutaman kerran minuutissa.

Kaikki haluaa Ikelle hyvää. Niinpä on vuorossa löytää Ikelle uusi pätemispaikka.

Iltapäivälehtien kahvihuoneissa ja toimituskokouksissa on päätetty, että Kansa Tukee Ilkkaa!

Kansan suosikille tarvitaan Kokoomuksessa näkyvä paikka .... hmmm. puheenjohtajaksi ei voi valita, ministeripaikat on ulkona kuviosta , Sauli Niinistö on puhemiehenä .... loput meneekin jo vitsin puolelle.

Tärkeintä kuitenkin on, että Kokoomus julistaa Jyrki Katainen etunenässä vankkumatonta luottamustaa Ikeen! Ikään kuin koko viime viikkona huipentunut jupakka olisi ollut vain satua. Nyt on pöytä puhdas, katharsis ohi. Kuin Fenix-lintu nousee Ilkka tuhkasta - ja politiikan Elmohan Ike onkin.

Ja vaikka paikkaa ei löytyisikään niin tärkeintä on, että tuki on ilmaistu. Tai sitten löydetään uusi politiikan vaikuttajan paikka ja pääsemme odottamaan seuraavaa tekstarikohua.

Ellei seuraavan viikonlopun iltapäivälehdissä ole jo Ilkan "paluu" -haastattelua niin... jätän ko. lehdet ostamatta. Kyllä ne jutut kohta tulee, joissa vakuutetaan Iken osaamista, Iken vahvistumista, kuinka lähipiiri on aina luottanut jne.... Iltapäivälehdet eivät Ilkkaa hylkää - Ilkka on päätoimittajien kaveri ja mukavasti julkkisjuttuihin mahtuva linssilude.

Itseaiheutettua media-kohua

HS- ja Alma -mediakonsernit keskittyvät kansan syviä rivejä tavoittelevassa journalisimissaan pitkälti oman media-arvon lisäämiseen.

Ellei joku julkkistöppäys tai peräti aito uutistapahtuma riitä tarpeeksi vetovoimaiseksi lööppi-aiheeksi on hyvä olla käynnissä jokin "en leiki sun kaa" -tiputusohjelma.

Tällä kertaa vuorossa on Tanssii tähtien kaa -kisailu. Keskivertoa työpaikalla puurtavaa ja alistettua tuulipukuihmistä kummasti tyydyttää kun pääsee potkimaan julkkiksia tai vaikka vaan taviksiakin päähän. Työpaikkajuoruilu saa aivan uutta merkitystä kun jupinan sijaan vuorovaikutteinen media tarjoaa aidon mahdollisuuden vaikuttaa: voi äänestää putoamisen tai pysymisen puolesta. Ja taas mediatalon kassanhoitaja hymyilee tyytyväisenä.

Ruokatunnilla onkin sitten hyvä lukea iltapäivälehti, joka lööpissä kertoo kansan tuohtumuksesta näissä luoduissa draamoissa. Kanki-Kaikkonen (onko se joku pornotähti?) ja Merja Larivaara ja ketäniitänytonkaan.... Päivän mediapuheenaihe no 1. Ilkka saa nyt vähän levätä kun onkin sairauslomalla.

Olisi jotenkin terveempää, että Amerikan showpainiohjelmat siirrettäisiin prime-timeen. Jopa 10-vuotias lapsi ymmärtää, että se on käsikirjoitettua showta - kuten pop-idolstar-kykyohjelmat yms..

Valitettavasti Merja Larivaara on oikeasti diivaileva egoisti, eikä hänellä kantti riittänyt alistua kansakunnan tämänviikkoiseksi sylkykupiksi (minkä aseman hän on kaikesta päätellen jo pitkän uransa aikaisilla teoillaan yleisestikin ansainnut) vaan piti ryhtyä selittelemään. Totta kai kaikki tietävät, että näyttelijän pitää esittää, luoda draamaa yms. Kuka niitä Tanssii-kisoja muuten viitsisi katsoa, miten niistä muuten voidaan lööppejä tehdä, kuinka niillä muuten olisi kiinnostusta, jolla voi tehdä rahaa. Merja Larivaara ei ymmärrä, että hänen täytyy tyytyä hyväksikäytetyksi - nyt hänen itse pitää jälleen käyttää mediaa hyväkseen - pari egonkohtusjuttua Gloriassa, Eevassa tai Annassa ja 40-kymppiset sairaanhoitaja-ekonomi -linjan naiset voivat todeta kuinka koettelemukset ovat vain vahvistaneet ja syventäneet Merja Larivaaraa. ...ja meikit teki... - - mutta siihen asti: Merja Larivaara kansankunnan lokaämpäri, jonka päälle sylkemisestä iltapäivälehtien keskustelupalstat täyttyvät!

maanantai, 7. huhtikuuta 2008

Merja Larivaara tanssii rähmien kanssa

Merja Larivaara putosi Tanssii Tähtien Kanssa -kisasta. Sitähän tämä tunnollinen suorittaja ei suostu hyväksymään. Vika ei ole hänen - häntä ei saa arvostella.

Iltalehden mukaan Larivaara näytti todellisen diivan luonteensa. Mikäpä on siis määritelmä Diivalle? Henkisesti kypsymätön egomaanikko? Diivalla on suuret luulot itsestään - ehdoton ylemmyyden tunne paitsi tuulipukukansaa myös pelkkinä mitättömyyksinä pitämiään kollegoitaan kohtaan.

Ymmärrän kyllä jos alle kolmevuotias kiukustuu kaupassa ja heittäytyy lattialle naama punaisena kirkumaan kun ei saanut karkkia.

" - En anna ikinä anteeksi, jäätävän katseen tuomaristoon suunnannut Larivaara totesi viileästi".

Onko tuo aikuisen ihmisen käytöstä? Näitä taitelijoita pitää aina muistaa paapoa ja kehua - siinä todellisuudentaju hämärtyy lopullisesti. "Tanssii tähtien kanssa" näytti mitä siitä seuraa.

Näinhän se lähtee, että kun pikkutyttö tärkeilee jollain tekemisellään ja vanhemmat erehtyvät kehumaan niin sille ei loppua löydy. Diivanalku on pienestä pitäen saanut ylitsevuotavia kehuja vaikka olisi vain mitenkä keskinkertainen haitaristinalku tms. . No, kyllähän siinä usko omaan erinoimaisuuteen kasvaa giganttisiin mittasuhteisiin eikä kykyä vastaanottaa rakentavaakaan kritiikkiä synny. Naisten- ja "perhelehdet" sitten ruokkivat tätä henkistä vinoumaa milloin minkäkin Peacock, Uusi Iloinen Teatteri, mtv3:n kastroitu lauantai-illan viihdeohjelma tms. puffijutuissaan. Diiva ryhtyy mielellään ohjelman keulakuvaksi ja kasvattaa edelleen egoaan.

Odottelemme kuitenkin mielenkiinnolla Larivaaran haastattelua, jossa hän toteaa putoamisen olleen partnerinsa syy - siis, että eihän hänessä ollut vika vaan siinä rähmätassussa joka tupeksi kohtalokkaasti.